Etsi

Talouspolitiikka kiertää samaa kehää – ja vähäosaiset laitetaan maksamaan

Päivitetty: touko 28



Kriisistä seuraa kriisi, markkinauskovaiset luottavat jatkuvaan talouskasvuun ja rakenteellinen eriarvoisuus ei osoita laantumisen merkkejä. Kuten aina kapitalismissa, tilanteesta riippumatta pahiten kärsimään joutuvat työläiset ja vähäosaiset, kirjoittaa Kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo artikkelissaan.


Keskuskauppakamari esittää lisää tukia yrityksille. Ajatus olisi kannatettava, mikäli tuet kohdentuisivat pk-yrityksille ja painottaen etenkin mikro- ja yksityisyrittäjille, jotka ovat yrittäjistä kaikista heikommassa asemassa. Mutta kuten selvää, elinkeinoelämän organisaatiot puhuvat lähes yksinomaan suurpääoman ja isojen yhtiöiden äänellä. Keskuskauppakamari ei esimerkiksi kritisoi esittämässään exit-suunnitelmassa Business Finlandin myöntämien tukien kohdentumista.


Ennen koronakriisiä yrittäjäjärjestöt vaativat helpotuksia ja etuoikeuksia vedoten yrittäjäriskiin ja työllistävään vaikutukseen. Nyt kun näitä koetellaan, on työntekijöistä yhtäkkiä kauhea kiire päästä eroon.

Elinkeinoelämän ja monien oikeistopoliitikkojen ulostuloissa on korostettu julkisten menoleikkausten ja yritystukien merkitystä poikkeusoloista palautumiseksi. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä ennen koronakriisiä yrittäjäjärjestöt vaativat helpotuksia ja etuoikeuksia vedoten yrittäjäriskiin ja työllistävään vaikutukseen. Nyt kun näitä koetellaan, on työntekijöistä yhtäkkiä kauhea kiire päästä eroon. Samalla on käynyt selväksi, että lomauttaminen Suomessa on eurooppalaisessa vertailussa yksinkertaista.


Se, että joka tilanteessa suurin kriisin lasku esitetään työläisille ja pienituloisille, ei vie yhteiskuntaa yhtään eteenpäin. Mikäli sosiaaliturvaa leikataan, vaarantuu monien pienituloisten ja vähäosaisten ihmisten toimeentulo ja eläminen samalla, kun ostovoima vähenee. Ketä palvelee se, että jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta leikataan lisää? He eivät ole millään tavoin syyllisiä sen enempää koronatilanteeseen kuin omaan tilanteeseensa.


Se, että joka tilanteessa suurin kriisin lasku esitetään työläisille ja pienituloisille, ei vie yhteiskuntaa yhtään eteenpäin.

Sen sijaan yhteiskunnan tulee huolehtia heidän perusturvastaan, jotka eivät sitä omalla työllään kykene saavuttamaan. Sitä tarvitseville tulee varmistaa vähintään 1200 euron toimeentulo kuussa, joka on eurooppalainen köyhyysraja. Tämä tulee kustantamaan vuositasolla noin 5 miljardia euroa, joka voidaan kustantaa korottamalla pääomiin kohdistuvaa verotusta, mikä on Suomessa juuri sen 5 miljardia euroa kevyempää kuin EU-maissa keskimäärin.


Me tarvitsemme myös totta kai mahdollisimman monelle työtä ja menetettyjen työpaikkojen korvaamista. Tässä auttavat oikeudenmukaisesti kohdistetut pk-yritysten avustukset sekä uusien työpaikkojen avaaminen julkiselle sektorille kuntiin ja valtiolle, sillä tällä tavoin raha saadaan liikkeelle yhteiseksi hyväksi tehokkaasti eikä prioriteettina ole voitontavoittelu vaan toimivat palvelut. Lisäksi työelämässä olisi samalla mainio tilaisuus ottaa hiljalleen käyttöön yleinen 6 tunnin työpäivä.


Ei jumiuduta pääomien valtaan vaan muutetaan yhteiskuntaa – asetetaan ihmiset etusijalle.


Jiri Mäntysalo

Kommunistinuorten puheenjohtaja


Artikkeli on lähetetty myös suoraan Keskuskauppakamarille.