Ahneudella ei ole kapitalistien oikeustajussa edelleenkään rajaa. UPM on ilmoittanut sulkevansa Kaipolan paperitehtaansa Jämsästä, minkä myötä 450 ihmistä jää ilman työpaikkaa. Samaan aikaan UPM:lla on riittänyt osinkoja jaettavaksi ja valtiontukia kerättäväksi. UPM on syytellyt harhaisesti kaikkia muita tahoja – peiliin katsomisen sijaan.
Medialle UPM on toimitusjohtajansa Jussi Pesosen kasvoilla väittänyt Kaipolan tehtaan sulkemisen johtuvan diesel- ja sähköverosta, ay-liikkeestä ja palkkakuluista. Viimeisimpänä mainittu argumentti pitää siltä osin paikkansa, että UPM:n 12 hengen johtoryhmän palkkakulut olivat viime vuonna yli 2 miljoonaa euroa henkilöä kohden. Samaan aikaan muut henkilöstökulut ovat olleet yhteensä vain vajaat 68 tuhatta euroa henkilöä kohden. Johdon ja omistajien halu nostaa kasvavia ja kohtuuttoman suuria summia palkkaa ja osinkoja on ilmiselvää.
Suomen hallituspolitiikan on porvarien suulla todettu olevan jo sosialismia, mikä on todellisuudessa tässä tilanteessa lähinnä toiveajattelua.
Oikeistolaisten politikointia tehtaan sulkemisella
Ylen MOT-ohjelma tutki vuonna 2016, että UPM on saanut eri osuusyhtiöidensä kautta valtiontukia vuosina 2010-2016 yhteensä 101 miljoonaa euroa. UPM:n osuus suorien tukien potista on samana ajanjaksona ollut keskimäärin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan valtio oli maksanut UPM:lle kymmeniä miljoonia vuodessa energiaverotukina ja veronpalautuksina.
Valtiontukia saavan ja rahakkaan yhtiön paperitehtaan sulkeminen ajoittuu nyt poliittisesti ajankohtaiseen väliin.
Taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna Kaipolan paperitehdas on kannattava ja suurimman uhan tehtaan tulevaisuudelle luo kapitalististen maailmanmarkkinoiden tilanne. Toisaalta valtavia määriä kierrätyspaperia ja -pahvia lähtee jatkuvasti Suomesta ulkomaille käsiteltäväksi, vaikka kierrätysmateriaalien käsittely avaisi mahdollisuuksia uudelle osaamiselle ja uusille ideoille Suomessa.
Valtiontukia saavan ja rahakkaan yhtiön paperitehtaan sulkeminen ajoittuu nyt poliittisesti ajankohtaiseen väliin, kun oikeisto-oppositio ja porvarit pyrkivät luomaan järjestelmällisesti painetta Sanna Marinin hallitukselle syksyn budjettiriiheen. Oikeiston ja porvarien haaveissa olisi nykyistäkin suuremmat veronkevennykset ja valtiontuet.
Kansallistaminen kehiin
Täysin omistavan luokan ahneudesta juontuvat tehtaiden sulkemiset ja lukuisien työpaikkojen menetykset on mahdollista välttää nyt ja tulevaisuudessa ryhtymällä kansallistamaan tehtaita, pankkeja, laitoksia ja muita tuotantovälineitä. Kansallistamisen avulla turvataan olemassa olevat työt ja voidaan luoda uusia työpaikkoja työtä jakamalla. Työläisten tekemän työn tulokset päätyvät työläisille ilman, että kapitalistit kahmivat siitä valtaosan itselleen.
Ilman rajattomia kasvutavoitteita materian tuotanto voidaan suunnitella todellisten yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan.
Kansallistamisen politiikka on järkevää myös ympäristön kannalta, sillä ilman rajattomia kasvutavoitteita materian tuotanto voidaan suunnitella todellisten yhteiskunnallisten tarpeiden mukaan, ei siis voiton maksimoinnin vuoksi. Ympäristökriisin ratkaisu vaatii ylituotannon lopettamista.
Tuotantovälineiden kansallistamisen jälkeen käytännön työkin on sujuvampaa, sillä itse työntekijöillä on mahdollisuus suunnitella työnteon muotoja ja organisointia pohjauten omaan arvokkaaseen kokemukseensa siitä, miten työt on tehokkainta hoitaa.