Etsi

Allekirjoita vetoomus: Kurdistanin työväenpuolue poistettava EU:n terroristilistalta!


Bannerikuvassa punaisella pohjalla musta teksti, jossa yksityiskohtaisempaa tietoa kansainvälisestä aloitekampanjasta.

Kommunistinuorten, Kurdien demokraattisen yhteisökeskuksen (NCDK) ja Spartacus-säätiön Kurdistan-solidaarisuushanke on mukana keräämässä nimiä kiireelliseen vetoomukseen EU:lle PKK:n poistamiseksi terroristijärjestöjen listalta. Vetoomus kuuluu kansainväliseen Oikeutta kurdeille (Justice for Kurds) -aloitekampanjaan.


Vetoamme Euroopan unionin neuvostoon rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä, jotta se poistaisi PKK:n terroristijärjestöjen listalta. Allekirjoita osoitteessa http://justiceforkurds.info/Petition/! (englanninkielinen sivu)


Terveen demokratian ja vakauden edellytys Turkissa, ja laajemmin Lähi-idässä, on se, että kurdikysymyksessä saadaan aikaan rauhanomainen ratkaisu. Rauhanomainen ratkaisu Turkin ja kurdiyhteisön välillä saavutetaan vain neuvotteluilla. Kaikki puolueet tulee ottaa mukaan neuvotteluihin, mukaan luettuna Kurdistanin työväenpuolue, PKK. PKK:n listaaminen terroristiseksi

on ollut esteenä rauhalle.


On olemassa paljon hyvinkin järkeviä ja laillisesti perusteltuja syitä sille, miksi PKK tulisi poistaa tältä listalta. PKK laitettiin terroristijärjestöjen listalle vuonna 2002 Turkin toiveesta. Turkin, joka on myös Naton jäsen. Vuonna 2018 Euroopan unionin tuomioistuin teki asiasta päätöksen. Tämän Luxemburgissa tehdyn päätöksen mukaan PKK:n sisällyttäminen terroristijärjestöjen joukkoon vuosina 2014-2017 oli paitsi virheellinen myös epäoikeudenmukainen. Päätöksessä viitataan myös Abdullah Öcalanin vuonna 2013 tekemään rauhanvetoomukseen. Terroristi-nimityksen pätevyyttä testattiin belgialaisissa tuomioistuimissa vuonna 2020. Tästä vedettiin johtopäätös, jonka mukaan PKK on osapuolena ei-kansainvälisessä konfliktissa ollen alisteinen sotalaeille, ei rikoslaeille. Näin ollen PKK:ta ei siis tulisi lain mukaan listata terroristiseksi.


PKK on saanut mobilisoitua miljoonia kurdeja ajamaan itsemääräämisoikeutta. Kurdien historia ei tunne toista vastaavanlaista liikettä, joka olisi kyennyt samaan.

Terroristilistauksessa ei olla myöskään otettu huomioon muuttunutta tilannetta PKK:n ja Lähi-idän kohdalla. Terroristilistauksessa on sivuutettu PKK:n/kurdien ja Turkin hallituksen neuvotteluprosessi sekä väliaikaisesti saavutettu rauha vuosina 2013-2015. Niin ikään on sivuutettu kurdien muuttunut rooli Lähi-idässä, josta esimerkkinä sotiminen niin sanottua Islamilaista valtiota (ISIS) vastaan. ISIS

julisti ”kalifaattinsa” kesällä 2014 vallaten laajoja alueita Irakissa ja Syyriassa. Turkki antoi sille apua erityisesti silloin, kun se hyökkäsi kurdialueille. Samaan aikaan PKK on ollut merkittävässä roolissa ISISin ja muiden [Turkin tukemien] palkkasoturien lyömisessä. ISISin ja ulkomaisten palkkasotureiden nousu on tuonut muutoksia prioriteetteihin Lähi-idän kohdalla. PKK:n taistelu ISISia vastaan on ollut hyödyksi terrorismin vastaisissa pyrkimyksissä Irakissa ja Syyriassa. Irakissa PKK on ollut mukana puolustamassa ja vapauttamassa sellaisia alueita, kuten Makhmour, Sinjar ja Kirkuk. Näin myös Kobanêssa ja muualla Pohjois-Syyriassa. Elokuussa 2014 muodostettiin humanitäärinen käytävä kymmenien tuhansien jesidien pelastamiseksi, jotka olivat jääneet ISISin loukkuun Sinjarin vuoristoon. PKK oli pääroolissa tämän humanitäärisen käytävän luomisessa.


PKK on myös se taho, joka tukee ja ajaa naisten vapautta osana Lähi-idän demokraattisia yhteiskunnallisia strategioita.

PKK on saanut mobilisoitua miljoonia kurdeja ajamaan itsemääräämisoikeutta. Kurdien historia ei tunne toista vastaavanlaista liikettä, joka olisi kyennyt samaan. Voidaan varmuudella sanoa, että PKK on vahvin joukkoliike, joka nauttii suosiota Lähi-idän kurdien ja kurdien diasporayhteisön keskuudessa. PKK on myös se taho, joka tukee ja ajaa naisten vapautta osana Lähi-idän demokraattisia yhteiskunnallisia strategioita.


Valtiot ovat käyttäneet ”terroristi”-nimitystä poliittisena aseena. Sen avulla on heikennetty oppositiota ja tukahdutettu ihmisoikeus- ja vapauspyrkimyksiä. Turkki on käyttänyt PKK:n terroristijärjestöksi listaamista oikeutuksena hyökkäyksille kurdeja vastaan.

Valtiot ovat käyttäneet ”terroristi”-nimitystä poliittisena aseena globaalin terrorismin vastaisen sodan aikana. Sen avulla on heikennetty oppositiota ja tukahdutettu ihmisoikeus- ja vapauspyrkimyksiä. Turkin valtio on toiminut tällä tavoin, kun kurdit ovat olleet kysymyksessä. Turkki on käyttänyt PKK:n terroristijärjestöksi listaamista oikeutuksena hyökkäyksille kurdeja vastaan. Kurdeja vastaan on hyökätty niin erilaisilla syrjinnän muodoilla kuin sotilaallisestikin. Tämä on mahdollistanut

sananvapauden kaventamisen ja kansalaisoikeuksien poistamisen. Se on johtanut muun muassa opposition TV-kanavien ja eri julkaisujen lakkauttamisiin. Poliittisia johtajia, parlamentaarisia edustajia, vaaleilla valittuja pormestareita ja kriittisiä toimittajia on vangittu terrorismisyytöksiä tekosyynä käyttäen. Tämä kaikki on johtanut siihen, että laajan epätasa-arvon olemassaolo on sivuutettu, eikä sen esille tuominen ole ollut mahdollista. Viralliset tahot ovat selittäneet sotatilan jatkumisen syyksi tälle. Siten myös Euroopan unionia on käytetty tehokkaasti hyväksi autoritääristen hallintojen hyökkäystoimien valkopesussa.


Näin ollen vetoammekin rauhan, vakauden, vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä EU:hun, jotta se poistaisi PKK:n terroristijärjestöjen listalta.


Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet muun muassa:


Roberto Rampi – jäsenenä Italian senaatissa ja Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa (PACE)

Paolo Ferrero - entinen ministeri ja Euroopan vasemmiston varapuheenjohtaja, Italia

Gorka Elejabarrieta Díaz – Espanjan senaatin jäsen ja Baskimaan EH Bildu -puolueen kansainvälisten asioiden vastaava

Norman Peach – Kansainvälisen oikeuden professori

Kariane Westrheim – professori ja Euroopan unionin ja Turkin kansalaiskomission (EUTCC) puheenjohtaja, Norja

Nils Andersson – kirjailija ja kustantaja, Ranska

Joel Dutto – Kurdistan-solidaarisuuskoordinaattori, Ranska

Nora Cortinas – Toukokuun aukion äidit -järjestön perustajajäsen, Argentiina

Achin Vanaik – eläkkeelle jäänyt kansainvälisten suhteiden ja kansainvälisen politiikan professori, Delhin yliopisto, Intia

Michael M. Gunter – professori sekä Euroopan unionin ja Turkin kansalaiskomission (EUTCC) pääsihteeri, USA

Berthold Fresenius – asianajaja, Saksa

Raúl Prada Alcoreza - San Andrésin yliopisto, Bolivia

Roland Denis - entinen suunnitteluministeri, Venezuela

Villo Sigurdsson – entinen Kööpenhaminan pormestari ja Sosialistisen kansanpuolueen jäsen, Tanska

Pernille Frahm – entinen europarlamentaarikko ja Sosialistisen kansanpuolueen jäsen, Tanska

Benny Gustavsson - Kurdistanin tukikomitean puheenjohtaja, Ruotsi

Erling Folkvord – kirjailija ja entinen parlamentaarikko, Norja

Pia Maria Roll – teatteritaiteilija ja johtaja, Norja

Håkan Svenneling – Ruotsin Vasemmistopuolueen kansainvälisten asioiden vastaava, Ruotsi

Slavoj Žižek – filosofi, Slovenia

Janet Biehl – kirjailija, kustannustoimittaja ja graafikko/USA

Selay Ghaffar – naisten oikeuksia ajava ja puolustava aktivisti ja Afganistanin Solidaarisuuspuolueen puheenjohtaja


Justice for the Kurds


Kansainvälisen aloitekampanjan nettisivut: www.justiceforkurds.info

Sähköposti: info@justiceforkurds.info

Twitter: @Justice4_Kurds