Komnuorten vaaliohjelma
Kommunistinuoret eduskuntavaaleissa 2023 - Pois leikkaukset ja kurjuuttaminen!
Linkki SKP:n vaaliohjelmaan sekä vaalimanifestiin.
Ratkaisujen aika nuoria koskeviin epäkohtiin
Viime vuosina ja vuosikymmeninä nuorten näköalattomuus, syrjäyttäminen ja pahoinvointi on lisääntynyt samalla, kun kaupunkeja ja kuntia on kehitetty vain keskusta- ja imagopainotteisesti. Tämä on kasvattanut rikollisuuden ja katuväkivallan ilmiöitä, joista on puhuttu mediassa paljon viime aikoina, sekä asuinalueiden eriytymistä. Oikeisto uskoo ongelmien häviävän vain kiristämällä rangaistuksia ja poistamalla nuoret katukuvasta. Todellisuudessa on ymmärrettävä tilanteeseen johtanut kehitys ja puututtava ongelmien juurisyihin.
Keskusteluun nuorten syrjäyttämisestä liittyy vahvasti kaupunkien lähiöt. Jo vuosikymmeniä ovat vahvistuneet sellaiset poliittiset näkemykset, joiden myötä lähiöiden kunnossapito ja kehittäminen on hiljalleen unohdettu ja kaupunkien resurssit suunnattu muun muassa kaupunkikeskusten uudistamiseen ja rakentamiseen. Tällä on ollut oleellinen vaikutus lähiöissä asuvien ihmisten ongelmien, kuten liiallisen päihteidenkäytön, näköalattomuuden ja väkivaltaisuuden, syntymiselle ja pahentumiselle. Tietä ulos huonosta kehityksestä ei löydetä yksilön vastuun ylikorostamisella tai hienojen tornitalojen rakentamisella, vaan politiikkaan taustalla on saatava enemmän humanismia.
Käsittämättömän julmaa on se keskustelu, jossa väitetään erilaisista ongelmista kärsivien ihmisten olevan yksin syyllisiä omaan huonoon tilanteeseensa ja ratkaisuksi ehdotetaan näiden ongelmia omaavien ihmisten 'siivoamista' katukuvasta. Poissa silmistä ei kuitenkaan tarkoita, että epäkohdat katoaisivat mihinkään. Kaikki tämä vain vaikeuttaa ihmisten asemaa entisestään sekä lisää lähiöissä koettavien yhteiskunnallisten ongelmien syvyyttä.
Asukaslähtöinen perspektiivi on välttämätön siinä keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa, jolla pyritään rakentamaan lähiöistä viihtyisämpiä, osallistuvampia ja turvallisempia alueita. Jos tätä työtä ei tehdä asukkaan näkökulmasta, vaan esimerkiksi yksityisten yritysten edut tai bisnesvetoisuus edellä, jää lähiön ihminen uusliberaalin maalaustelan alle, joka pyrkii piilottamaan ongelmat, mutta ei tarjoa niihin muita kuin korkeintaan hetkellisiä laastariratkaisuja.
Äärettömän tärkeitä lähiöiden luonto- ja viheralueita ei tule myöskään uhrata holtittomalle uudisrakentamiselle vaan niitä tulee vahvistaa paikallisen viihtyisyyden, virkistyksen, terveyden ja puhtaamman ilman tukemiseksi. Asumisen hintaa rajoittamaan on asetettava oikeudenmukainen vuokrakatto.
Eduskunnassa on käytävä keskustelua sekä esitettävä lähiöiden ja kuntien viihtyyden ja elinvoiman kehittämistä tukevia toimia. Suomessa tarvitaan vallan uusjakoa, jolla ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omiin ja yhteisönsä asioihin lisätään.
Yhteiset julkiset palvelut kuntoon
Eriarvoisuuden vähentämisen ja hyvinvoinnin rakentamisen ydintä ovat verovaroin kustannetut ja julkisesti omistetut palvelut - mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, nuorisotyö, kunnallinen kiinteistöhoito sekä kunnalliset kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajan palvelut. Kommunistit ovat olleet luomassa julkisiin palveluihin pohjaavaa hyvinvointivaltiota, jota on nyt poliittisen eliitin ja markkinavoimien toimesta tuhottu 1990-luvulta alkaen.
Tänä päivänä julkiset palvelut ovat kriisissä. Tilanne ei ole aiheutunut itsestään vaan on juurikin pitkään jatkuneen tietoisen uusliberaalin politiikan tulosta. Palveluita on alibudjetoitu pitkään eikä niille ole siten myönnetty todellisen tarpeen mukaista rahoitusta ja resursseja. Kriisiytyminen heikentää palveluiden saatavuutta ja laatua sekä työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työnsä hyvin. Kun työtä joutuu tekemään äärirajoilla, työ uuvuttaa ja aiheuttaa sairastumisia sekä palkka on pieni, ei aloille kouluttautumisen kiinnostavuus lisäänny uusien aloja pohtivien ihmisten näkökulmasta.
Yhtä lailla kuin tilanne ei ole päätynyt näin huonoon itsestään, ei se myöskään parane ilman määrätietoista politiikan suunnanmuutosta. Nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet kapitalistiseen markkinatalouteen ja keinotekoiseen säästöjen pakkoon - siksi mitkään koulutuslupaukset tai puheet toimivammasta sotesta eivät ole uskottavia, sillä julkiset palvelut joutuvat aina leikkausveitsen tarkastelun alle. Totuus kuitenkin on, että paremmat palvelut vaativat yksinkertaisesti lisää rahaa.
Lähikoulut ja kunnollinen oppimisen tuki sekä sujuvat oppilas- ja opiskelajapalvelut ehkäisevät syrjäyttämistä ja pahoinvointia sekä tukevat opintoja. Jokaiselle koulutusasteelle on saatava lakiin kirjatut opettaja- ja opinto-ohjaajamitoitukset.
Uudet koulutusleikkaukset on torjuttava alkuunsa sekä vaadittava koulutukseen kunnollisia ja riittäviä resursseja. Ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden verkon karsiminen lisää eriarvoisuutta. Tämä on huomioitava nyt, kun oppivelvollisuutta pidennettiin. Koulutuspaikkoja on oltava tarjolla kohtuullisen matkan päässä. Samaan aikaan on lisättävä opettajaresursseja opetuksen ja oppimisen laadun parantamiseksi, säädettävä opettaja- ja opinto-ohjaajamitoitus lakiin sekä siten pienennettävä ryhmäkokoja. Yhteiskunnallisten aineiden opetusta ja muuta yleissivistävää opetuksellista sisältöä on vahvistettava ammatillisessa koulutuksessa. Mahdollisuus jatko-opintoihin oppivelvollisuuden päättyessä on turvattava myös niille nuorille, joiden opiskelupolku syystä tai toisesta pitkittyy.
Ammattiyhdistysliikettä ja sen merkitystä työelämään ja työntekijöiden oikeuksiin ja asemaan on tuotava esiin oppilaitoksissa jo peruskoulusta alkaen silloin, kun monet nuoret aloittelevat valmistautumista kesätöiden hakemiseen. Etenkin toisella asteella ay-liikkeestä puhumisen merkitys korostuu.
Sotessa menokehyksiin nojaava politiikka sementoi epäinhimillisiä ja terveyseroja lisääviä leikkauksia ja palvelujen heikentämisiä. Sen sijaan tarvitaan hyvinvointikehys, joka turvaa todellisen alueellisen tarpeen mukaisen rahoituksen palveluihin. Hyvinvointialueille on säädettävä taloudellisia mahdollisuuksia ja autonomiaa lisäävä verotusoikeus. Verotuksen piiriin on otettava myös pääomatulot.
Riittävien resurssien turvaamisen esteenä tällä hetkellä ei ole rahan puute vaan eliitin olematon poliittinen tahto. Verotusjärjestelmä on uudistettava. Kiristämällä pääomiin ja sen tuottoihin kohdistuvaa verotusta edes EU-maiden keskitasolle saadaan valtiolle noin 5 miljardia lisää verotuloa. Yhteisöveroa ja isojen perintöjen verotusta on kiristettävä, varallisuusvero palautettava, pörssikauppojen varainsiirtovero otettava uudelleen käyttöön sekä pääomatuloja alettava verottamaan samalla tavalla kuin ansiotuloja. Verolainsäädännön porsaanreikiä on tukittava ja veronkiertoa torjuttava tehokkaasti. Ylimitoitetut ja tarpeettomat hävittäjähankinnat on peruttava.
Mielenterveyttä ei voi enää sivuuttaa
Monet ihmiset joutuvat painiskelemaan mielenterveyden haasteiden kanssa. Näiden aiheutumiseen on löydettävissä lukuisia yhteiskunnallisia syitä kuten työttömyys, köyhyys, avun saamisen vaikeus sekä yhteiskunnan asettama henkinen paine
Eri tutkimusten mukaan 20-25 % nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Kolme neljäsosaa mielenterveysongelmista puhkeaa ennen 25 vuoden ikää ja noin puolet jo ennen 14. ikävuotta. Myös itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä. Vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on 10–15 prosentilla nuorista. Nuorista 3-5 prosenttia on yrittänyt itsemurhaa.
Matalan kynnyksen palveluita on lisättävä. Maksuttomiin mielenterveyspalveluihin pääsyä ilman lähetettä on helpotettava, myös psykiatrin vastaanotolle. Varsinkin nuorten kasvaneeseen mielenterveyspalvelujen tarpeeseen tulee vastata turvaamalla nuorille omia väyliä hoitoon hakeutumiseen. Terapiatakuu on toteutettava käytännössä.
Hyvinvointialueiden on myös tehtävä työtä yhdessä kuntien ja valtion kanssa mielenterveyden haasteiden juurisyiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tässä työssä on valtavan tärkeää kuunnella itse haasteiden kanssa painiskelevien ihmisten kokemuksia.
Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!